Laatua lastensuojelun sijaishuoltoon täydennyskoulutuksen kautta

Lastensuojelu on keskeisessä asemassa haitallisten lapsuudenkokemusten tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Tärkeää siis olisi, että lastensuojelun työntekijöillä olisi oikeat työkalut haitallisia kokemuksia kohdanneiden lasten kanssa työskentelyyn. Kansainvälisesti lastensuojelun työntekijöitä lisäkoulutetaan traumatietoisuuteen, ratkaisukeskeisten menetelmien käyttöön ja mentalisaatioon.

____________________________________________________________________________________________

Kirjoittaja: Maarit Itälä, YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu

____________________________________________________________________________________________

Lastensuojelun lainsäädännön uudistus on eduskunnan työn alla. Lainsäädäntö kaipaa päivitystä niin sote-uudistuksen myötä kuin sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojelun laatusuosituksen myötä. Lisäksi eduskunta aikoo laskea jälkihuollon ikärajaa nykyisestä 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024; Eduskunta 2024; THL 2023)

Lastensuojelun vaativan sijaishuollon kehittämistä perustellaan myös kustannuksilla, jotka syntyvät, kun sijoitus pystyy paremmin vastaamaan sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Tällöin tarve siirtää lasta sijoituspaikasta toiseen vähenee ja sijoituksen kokonaispituus lyhenee. Tällä saavutettaisiin pitkän aikavälin säästöä. Lisäksi sijaishuollon laadun paraneminen ehkäisee syrjäytymistä, joka puolestaan taas vaikuttaa suuresti sosiaalihuollon kustannuksiin pitkällä aikavälillä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 38–39.)

Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2022 sijoitettuna 17 885 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Samana vuonna jälkihuollon piirissä oli 13 033 nuorta. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2023.) Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat yleisempiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla. Yli neljäsosa heistä koki sekä mielialan laskua tai masennusoireita että kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta. He myös kokivat enemmän koulukiusaamista sekä olivat kokeneet enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ikätovereihinsa verrattuna.  (Ikonen ym. 2020,17–23.)

Lastensuojelu on keskeisessä asemassa haitallisten lapsuudenkokemusten tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Tällöin tärkeää olisi myös, että lastensuojelun työntekijöillä olisi oikeat työkalut haitallisia kokemuksia kohdanneiden lasten kanssa työskentelyyn. Työntekijöiden ammattitaidon päivittäminen on kirjattu lakiin (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024), mutta tämän tarkemmin laki ei määrittele täydennyskoulutuksen sisältöä.

Lastensuojelu on keskeisessä asemassa haitallisten lapsuudenkokemusten tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Tällöin tärkeää olisi myös, että lastensuojelun työntekijöillä olisi oikeat työkalut haitallisia kokemuksia kohdanneiden lasten kanssa työskentelyyn.

Lapsuudenaikaisia haitallisia kokemuksia nimitetään kansainvälisesti termillä ACE (Adverse Childhood Experiences). Näitä ovat niin haitalliset kokemukset koti/kasvuympäristössä kuten laiminlyönti, väkivalta, vanhempien päihteiden käyttö tai mielenterveysongelmat, hyväksikäyttö ja riitely. Lisäksi haitallisia kokemuksia ovat esimerkiksi kiusaaminen ja vanhemman/vanhempien menetys. ACE-kokemukset ovat tutkimusten mukaan suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa aikuisiällä hyvinvointiin ja terveyteen. Eri tutkimusten mukaan yli puolella suomalaisista on lapsuudessaan vähintään yksi ACE-kokemus ja yli seitsemällä prosentilla suomalaisista on vähintään neljä ACE-kokemusta lapsuudessa. (Lastensuojelun keskusliitto 2019; ACElife 2024.)

Lastensuojelun sijaishuollossa hyödylliseksi koetuista lisä/täydennyskoulutuksista toteutettiin opinnäytetyö kansainvälisenä kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen seitsemän artikkelin kautta muodostui kuva ajankohtaisista koulutusteemoista kansainvälisesti. Katsaukseen valikoituneet artikkelit käsittelivät koulutuskonsepteja, joita Suomessa ei ole yleisesti käytössä. Näitä olivat Mentalization-based training program, Children and Residential Experiences (CARE), Trauma informed care, Compassionate Mind Training sekä Up2U training program. Koulutusten viitekehyksistä osa sen sijaan on Suomessakin hyvin tunnettuja ja myös laajasti sosiaali- ja terveysalan lisä- ja täydennyskoulutuksissa edustettuina tällä hetkellä. Tällaisia ovat ratkaisukeskeisyys, mentalisaatio, traumanäkökulma sekä tietoisuustaidot. Näistä nostan tärkeimpänä esille traumanäkökulmaan liittyvän täydennyskoulutuksen.

Traumanäkökulma on viime aikoina ollut myös Suomessa runsaasti esillä. Suomessa sote-alalla on yleisesti käytössä termit traumainformoitu ja traumatietoinen sekä traumaorientoitu hoito.

Traumanäkökulma on viime aikoina ollut myös Suomessa runsaasti esillä. Suomessa sote-alalla on yleisesti käytössä termit traumainformoitu ja traumatietoinen sekä traumaorientoitu hoito. Traumainformoitu lähestymistapa liittyy vahvasti terapeuttiseen orientaatioon, jossa hoito ja huolenpito pyrkii huomioimaan mahdollisten traumakokemusten vaikutukset ja välttämään uudelleen-traumatisoitumista. (Traumainformoitu.fi 2024.)

Traumatietoisuuden kautta lastensuojelun sijaishuollon työntekijät saavat parempaa ymmärrystä haastavasti käyttäytyvän lapsen tai nuoren kanssa työskentelyyn tavalla, joka tarjoaa korjaavia kokemuksia ja eväitä parempaa tulevaisuutta varten.

 

Lähteet:

ACElife 2024. ACElife tutkii haitallisten lapsuudenkokemusten seurauksia ja vaikuttavia ehkäisyn keinoja. Viitattu 27.4.2024 https://acelife.fi/

Eduskunta 2024. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain sekä varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta. Viitattu 27.4.2024 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_56+2023.aspx

Ikonen, R.; Eriksson, P. & Heino, T. 2020. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvin-vointi ja palvelukokemukset. Työpaperi 35/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 27.4.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140595/URN_ISBN_978-952-343-570-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lastensuojelun keskusliitto 2019. Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Viitattu 27.4.2024 https://www.lskl.fi/uutiset/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-vaikuttavat-terveyteen-lapi-elaman/

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti. Viitattu 4.11.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7164-6

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Lastensuojelu. Viitattu 27.4.2024 https://stm.fi/lastensuojelu

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024. Viitattu 27.4.2024 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2024/20240057

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Lastensuojelun käsikirja. Viitattu 2.2.2023 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja

Traumainformoitu toivo 2024. Traumainformoitu orientaatio auttamistyössä. Viitattu 18.5.2024 https://traumainformoitu.fi/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/