Huikea onnistuminen – nuorten kehittäjäryhmän käynnistyminen Kymenlaakson alueella

Kymenlaaksossa aloitti vuoden 2025 alussa lastensuojelun sijaishuollossa olevien ja olleiden nuorten kehittäjäryhmä. Aiemmin alueella ei ole vastaavaa ryhmää toiminut. Ryhmä käynnistettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lastensuojeluhankkeiden– Vaasi- ja Sointu -hankkeet – aloitteesta alueen lastensuojelun kehittämisen tarpeisiin. Molemmissa hankkeissa kehitetään lastensuojelua yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Lastensuojelua ei voi kehittää ilman asiakkaiden kuulemista, joten nuorten kehittäjäryhmälle oli selkeä tarve. Nuorten kehittäjäryhmän ideana on kohdata muita sijoitettuja nuoria yhteisen mukavan tekemisen parissa ja samalla ottaa kantaa alueen lastensuojelun kehittämistoimiin ja ajankohtaisiin teemoihin.

_____________________________________________________________
Kirjoittaja: Johanna Jussila, lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
_____________________________________________________________

“Ei se niin vaikeaa ollutkaan” – kokemuksia kehittäjäryhmän käynnistämisestä

Kehittäjäryhmän käynnistämistä suunnitellessamme tunnistimme muutamia haasteita. Keskeisimpinä kysymyksinä pohdimme, miten saamme rekrytoiduksi nuoria mukaan toimintaan ja miten saamme heidät sitoutumaan siihen. Vaasi- ja Sointu -hankkeissa oli jo muodostuneet toimivat yhteistyöverkostot niin hyvinvointialueen eri toimijoiden, kuin alueen yksityisten lastensuojelupalveluja tuottavien tahojen kanssa. Meillä oli siis jo valmiiksi kanavat mitä kautta lähestyä nuoria. Useimpien nuorten ei kuitenkaan ole helppo tulla ryhmään, josta ei tunne aikuisia tai toisia nuoria. Tunnistimme haasteeksi myös sen, että miten nuoret, jotka eivät tunne toisiaan etukäteen voisivat kokea olonsa ryhmässä niin turvalliseksi, että haluavat tulla sinne yhä uudestaan ja uskaltavat kertoa näkemyksiään.

Kehittäjäryhmää suunniteltaessa pyysimme mukaan alueella asuvan kokemustoiminnassa muulla mukana olleen sosionomiksi opiskelevan nuoren. Hänen avullaan tunnistimme paremmin mikä toimii nuorten kanssa, ja mitä on ehdottomasti vältettävä. Hyödynsimme häntä myös rekrytoidessamme nuoria ryhmään. Lisäksi hän on ollut mukana kehittäjäryhmässä ohjaajana. Hänen mukanaolonsa on ollut merkittävä kynnystä laskeva tekijä mukaan sitoutuneille nuorille.

Haasteellisena pitämämme rekrytointi ja sitoutuminen onnistui yli odotusten!

Ennen ensimmäistä kehittäjäryhmän tapaamista jännitimme, saammeko nuoria ollenkaan mukaan. Olisimme olleet tyytyväisiä muutamaankin nuoreen. Yllättäen ensimmäiseen tapaamiseen ilmoittautui kymmenisen nuorta ja heistä suurin osa on ollut mukana säännöllisesti kaikilla tapaamiskerroilla. Haasteellisena pitämämme rekrytointi ja sitoutuminen onnistui siis yli odotusten! Usein kehittämiseen ja kokemustoimintaan osallistuvat nuoret ovat jälkihuollon asiakkaita tai lastensuojelun asiakkuudesta on jo pidempi aika. Kymenlaaksossa mukaan tuli nuoria, joilla lastensuojelun asiakkuus ja sijoitus on vielä meneillään. Osa mukaan tulleista nuorista puolestaan on jälkihuollossa tai alaikäisenä itsenäistyneitä. Mukana on sekä laitoksiin että perhehoitoon sijoitettuja nuoria.

Sitoutumiseen on todennäköisesti vaikuttanut ohjaajana toimiva kokemusasiantuntijanuori, joka persoonallaan ja positiollaan on auttanut sekä meitä aikuisia, että kehittämisessä mukana olevia nuoria. Lisäksi olemme onnistuneet yhdessä tekemään sellaisen ohjelman, että sitä on ollut vaikea vastustaa. Oleellista on ollut myös meidän kaikkien aikuisten ammattitaito vuorovaikutuksen rakentamisessa turvalliseksi. Kehittämistoimintaan ei osallistu pelkästään rohkeita ja sanavalmiita nuoria, vaan moni tarvitsee tukea ajatustensa ilmaisemiseen. Lisäksi meillä on ollut mahdollisuus tarjota aitoa vaikuttamista, sillä nuorten näkemykset viedään aina suoraan alueen toimijoille tiedoksi meneillään olevaan kehittämistoimintaan. Nuorilta on myös pyydetty näkemyksiä meneillään oleviin kehittämisen kohteisiin. Tällä hetkellä keskeisenä kehittämisen kohteena ovat itsenäistymisen tukeminen ja jälkihuoltoon siirtymisen käytännöt. Kehittämistä toteutetaan nuorten näkemykset huomioiden. Kehittämisen haasteena on se, että kaikissa asioissa ei ole yhtä nuorten näkemystä, vaan mielipiteitä voi olla monia. Näkemysten moninaisuuskin on tärkeää tietoa, sillä se tuo työntekijöille nuorten kokemusmaailmaa lähemmäksi ja kehittämisessä osataan ottaa nuorten erilaiset tarpeet huomioon.

Kuulluksi tulemisen kokemus on voimaannuttava!

Nuorten kehittäjäryhmän viestinä lastensuojelun työntekijöille on ollut mm. se, että on tärkeää kuulla lapsia ja nuoria sekä huomioida heidän tunteitaan. Tämä viesti on varmasti monille lastensuojelussa toimiville tuttu. Kuulemisessa on kyse arvosta, jonka mukaisesti kaikki haluavat toimia. Kun tuon viestin kuulee nuorten itse kertomana ja pääsee aistimaan viestiin liittyvät tunteet, on sen sanoma todella koskettava. Kehittäjäryhmän nuorilla on kokemuksia siitä, että he eivät ole aina tulleet kuulluksi.  On surullista, että vaikka me kaikki ammattilaiset jaamme työskentelyn keskeisenä arvona lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyden, on monella nuorella kokemuksia siitä, ettei ole tullut kuulluksi.

Yhtä pysäyttävää on kuulla nuorten kokemukset siitä, kun ovat tulleet kuulluksi. Pysäyttävää se on siksi, että niin itsestään selvä asia voi olla niin merkityksellinen ja voimaannuttava. On ollut hienoa kuulla, että vaikka kuulemattomuuden kokemuksia on kaikilla, niin myös kuulluksi tulemisen kokemuksia on paljon. Itsestään selvää kuulluksi tuleminen ei lastensuojelukäytännöissä kuitenkaan vaikuta olevan, joten sen asian esillä pitäminen on tärkeää.

Nuorten tunteiden huomiointi on tärkeä osa kuulluksi tulemisen kokemusta. Arjen pyörteissä tunteiden huomioiminen voi tahtomattakin jäädä kaiken kiireellisemmän jalkoihin. Aikuisten voi olla vaikea tunnistaa asioiden ja tilanteiden merkityksiä nuorelle. Nuori voi kokea hyvinkin voimakkaasti (positiivisesti tai negatiivisesti) työntekijälle arkipäiväsen asian. Nuorelle tunteiden huomiointi on iso välittämisen ja ymmärtämisen osoitus ja selkeä merkki siitä, että juuri hänen kokemuksensa on merkityksellinen. Yhdeltä kehittäjäryhmän nuorelta olen itse oppinut sen, että ”kuullaan enemmän ja tulkitaan vähemmän”. Ilmeisesti meillä ammattilaisillan on taipumusta omiin tulkintoihin. Kuuleminen ei edellytä meiltä mitään uutta, ei lisää resursseja, ei enemmän aikaa. Vain pysähtymistä nuoren itsensä kertoman äärelle heitä kohdatessamme.

Kehittäjäryhmä on tuonut lastensuojeluasioiden opettamiseen oikeita näkökulmia

Nuoret kaipaavat hyviä suhteita sosiaalityöntekijään ja sijaishuollossa ohjaajiin. Nuorten mukaan hyvä työntekijä on rento ja huumorintajuinen ja on kiinnostunut nuoren asioista. Nuorille on myös tärkeää tulla ymmärretyksi. Monien nuorten kuvaamien haasteiden lähtökohta on se, etteivät he ole tulleet tilanteissa ymmärretyksi. Edellä mainitun lisäksi nuoret ovat tuoneet esiin sijaishuollon hyvän ohjaajan merkkinä sen, että ohjaaja saa nuoret tekemään jotain yhdessä. Tähän kehittäjäryhmän nuoret kuitenkin lisäsivät, että yleensä he kyllä eivät lähde mihinkään mukaan. Mutta jos työntekijä ei luovuta, vaan saa nuoren mukaan yhteiseen tekemiseen, jää siitä hyvä mieli.

Kehittäjäryhmässä mukana oleminen on antanut itselle omaan työhön paljon! Se on tuonut sekä kehittämiseen että lastensuojeluasioiden opettamiseen oikeita näkökulmia. Myös lastensuojeluasioissa edunvalvojana toimimisessa olen vahvistunut nuorten kokemuksia kuulemalla. Kymenlaaksossa kehittämistä yhdessä nuorten kanssa onneksi tehdään jatkossakin, sillä toiminta on vuoden aikana vakiintunut ja kaikilla tahoilla on innostusta kehittää toimintaa edelleen. Yhteinen innostuminen on voimaannuttavaa kaikille osapuolille!